Biologia

Biologiset erot ja tieteelliset tutkimukset

Katariina Mäkinen

******

Tämän(kin) blogin kommenttiosastolla nousee vähän väliä esiin argumentteja, joissa yhteiskunnallista eriarvoisuutta perustellaan biologialla ja vedotaan esimerkiksi miesten ja naisten erilaisiin geeneihin tai eroon älykkyydessä. Olen viime aikoina lueskellut Cordelia Finen mainota opusta “Delusions of Gender” [1], jossa on aika paljon hyviä näkökulmia näihin kysymyksiin. Seuraavassa niistä muutamia.

Yhteiskunnallisia erontekoja biologialla perustelevat argumentit ovat hankalia siksi, että rajanveto biologian ja kulttuurin välillä on huomattavan vaikeaa. Esimerkiksi nykypäivän aivotutkimuksessa korostetaan nimenomaan jatkuvaa vuorovaikutusta geenien, aivotoiminnan ja ympäristön välillä. Geenit meillä ovat annettuina, mutta se kuinka geenit aktivoituvat riippuu ympäristön vaikutuksesta. Ajattelu, oppiminen ja aistiminen vaikuttavat suoraan aivojen rakenteeseen. Siksi esimerkiksi keskustelu miesten ja naisten erilailla toimivista aivoista ei ole keskustelua pelkästään biologiasta tai muuttumattomista eroista miesten ja naisten välillä, vaan yhtä lailla siitä miten ympäristö eli yhteiskunta ja sosiaalinen elämä vaikuttavat aivoissa muodostuviin yhteyksiin.

Bruce E. Wexler (2006) kirjoittaa samasta asiasta: :

“In addition to having the longest period during which brain growth is shaped by the environment, human beings alter the environment that shapes their brains to a degree without precedent among animals… It is this ability to shape the environment that in turn shapes our brains that has allowed human adaptability and capability to develop at a much faster rate than is possible through the genetic code itself. This transgenerational shaping of brain function through culture also means that processes that govern the evolution of societies and cultures have a great influence on how our individual brains and minds work.”

Kyse ei tietenkään ole siitä, että geeneillä ei olisi mitään merkitystä, vaan siitä että geenit – vaikkakin rajoittavat tietyllä tavalla ihmisen kehitystä – eivät täydellisesti määritä kehityksen lopputulosta. Biologiassa on siis kyse mahdollisuuksista ja potentiaalista eikä muuttumattomasta kokonaisuudesta. Tämä tuntuu usein unohtuvan, kun milloin mitäkin sukupuolten välisiä eroja perustellaan biologisilla eroilla.

Tätä seikkaa on hyvä havainnollistaa perehtymällä tarkemmin tämänkin blogin kommenttiosiossa esitettyyn väitteeseen, jonka mukaan miehissä on naisia enemmän sekä “huippuja” että “luusereita”. [2] Tätä “Greater Male Variety” -hypoteesia on toisteltu jo 1900-luvun alusta lähtien perusteluna sille, miksi miehiä on naisia enemmän korkeissa asemissa.

2000-luvulla kuuluisin vastaavan väitteen esittäjä lienee Harvardin yliopiston entinen rehtori Lawrence Summers, joka väitti että sisäsyntyiset erot naisten ja miesten lahjakkuudessa saattaisivat selittää, miksi tieteen ja matematiikan huippujen joukossa on niin harvoja naisia. Summers perusti arvelunsa nimenomaan sille että miesten joukossa variaatio (älykkyydessä sekä muissa ominaisuuksissa) on suurempaa ja siksi myös huippuja on enemmän.

Väitettä miesten suuremmasta variaatiosta on perusteltu 1920-luvun alun tutkimuksella, jossa tarkasteltiin 80 000 skottilapsen älykkyysosamäärää ja havaittiin, että se oli keskimäärin sama tytöillä ja pojilla mutta pojilla oli enemmän variaatiota. Sukupuolierojen olemassaolo, kuten yllä jo viitattiinkin, ei kuitenkaan kerro mitään siitä, minkä takia eroja on tai ovatko ne välttämättömiä. Eron havaitseminen tutkimuksessa ei vielä todista sen perustuvan muuttumattomiin biologisiin syihin.

Nykyaikaiset tutkimukset ovatkin osoittaneet, että miesten suurempi variaatio henkisissä kyvyissä ei ole muuttumatonta tai välttämätöntä. Esimerkiksi eräässä 2000-luvun alun tutkimuksessa havaittiin, että sukupuolierot verbaalisten, matemaattisten ja tilallisen hahmottamisen kykyjen variaatiossa ilmenevät kyllä Yhdysvalloissa mutta eivät muissa tutkituissa maissa. Jokaisen tutkittavan osa-alueen (verbaaliset, matemaattiset, tilalliset kyvyt) kohdalla löytyi maita, joissa naisten saavutuksissa oli enemmän variaatiota kuin miesten. [3]

Myös muissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia. Esimerkiksi koululaisten matemaattisia kykyjä tutkittaessa on havaittu, että yhdysvaltalaisista lapsista valkoisten osalta pojilla on enemmän variaatiota, kun taas aasianamerikkalaisten osalta tytöillä. [4]

Se miten hyvin lapsi tai aikuinen menestyy matemaattista kykyä (tai älykkyyttä) mittaavissa kokeissa ei myöskään ole automaattinen merkki poikkeuksellisesta sisäsyntyisestä älykkyydestä. Matemaattista lahjakkuutta testaavassa Study of Mathematically Precocious Youth – kokeessa vuonna 1980 hyvin lahjakkaiksi havaittuja poikia oli 13 yhtä tyttöä kohden. Vuonna 2005 suhdeluku oli pudonnut niin että lahjakkaita poikia oli ainoastaan 2,8 yhtä tyttöä kohden. [5] Näin isoa muutosta tuskin selittää sattuma tai äkillinen muutos geneettisessä lahjakkuuserossa – kysymys on myös siitä kenelle annetaan mahdollisuuksia kehittää itseään ja hyödyntää yllä mainittuja biologian tarjoamia mahdollisuuksia.

Tutkimukset – edes ne kuuluisat empiiriset kokeetkaan – eivät siis ole yksiselitteisiä tai lopullisia totuuksia, ja tulosten selittäminen vaatii aina tulkintaa. Hämmentävän usein käy niin, että nimenomaan tulkinta (“miesten ja naisten lahjakkuuserot ovat biologisia ja siten muuttumattomia ja riippumattomia yhteiskunnallisista seikoista”) esitetään kyseenalaistamattomana tieteellisenä totuutena – monesti siitä huolimatta, että tiedemaailmassa sen on jo monta kertaa ehditty osoittaa olevan vailla riittäviä perusteita.

********************

[1] Fine on tutkija, jonka tarkempia meriittejä voi tarkastella täältä: http://www.cordeliafine.com/about.html.
[2] Aihetta käsitellään Finen teoksessa sivuilla 178-185.

[3] Feingold, A. 1994: ”Gender differences in variability in intellectual abilities: A cross-cultural perspective.” Sex Roles, 30(1/2), 81-92.

[4] Hyde, J.S. et al. 2008: ”Gender similarities characterize math performance.” Science 321, 494-495.

[5] Ks. Andreescu, T. et al. 2008:  ”Cross-cultural analysis of students with exceptional talent in mathematical problem solving.” Notices of the American Mathematical Society, 55(10), 1248-1260 (ks. s. 1248).

Fine 2010: The Real Science Behind Sex Differences. Delusions of Gender. Icon Books.
Wexler 2006: Brain and Culture. Neurobiology, Ideology and Social Change. MIT Press.

(Edit.: Lähteitä lisätty.)