Valkoinen cisheteromies, mitäs sitten?

bceb251b27dc6fd41d14493108f1b306

Elina Halttunen-Riikonen

***

Usein törmää siihen, että luonnehditaan jotakuta valkoiseksi cisheteromieheksi tai käsketään tarkastamaan etuoikeudet. Tällaista kielenkäyttöä kritisoidaan sanomalla, että on epäreilua tarttua henkilön ominaisuuksiin.

Etuoikeutetusta asemasta huomauttaminen ei ole loukkaus, pikemminkin se on vallitsevan rakenteellisesti sortavan yhteiskunnallisen tilanteen toteamista.

Miksi se on tärkeää? Siksi että asema yhteiskunnassa vaikuttaa siihen, millaista tietoa saa ja kuinka tulee kuunnelluksi ja kohdelluksi sekä millaisia esteitä kohtaa. Hyvin usein miehet ovatkin vähemmän tietoisia seksismistä. Heterot eivät kiinnitä homofobiaan huomiota. Valkoinen ihminen voi väittää ettei rasismia ole. Varakas voi ajatella, ettei Suomessa ole köyhyyttä. Cissukupuoliset eivät huomaa transvihaa. Etuoikeutettu asema luo helposti intoa ajaa omia etuoikeuksia turvaavaa politiikkaa ilman, että joutuu kärsimään sen seurauksista.

Usein etuoikeuskimppuja luetteleva keskustelu tuntuu kuitenkin jäävän yksittäisten henkilöiden etuoikeuksien toteamisen tasolle. Siihen nähden kuinka paljon valkoisista heteromiehistä puhutaan, keskustellaan aika vähän siitä, kuinka sortavat rakenteet toimivat ja miten yhteiskunnan pitäisi muuttua.

Vain puoliksi leikillään: välillä voisi vaihtelun vuoksi olla hyvä puhua vaikkapa bell hooksia varioiden valkoisen ylivallan kapitalistisesta cisheteropatriarkaatista.

Kun sanotaan, että joku on valkoinen cisheteromies ei sanota ongelman piilevän satunnaisissa omaisuuksissa vaan yhteiskunnassa, jossa rodullistetut, transihmiset, seksuaalivähemmistöt ja naiset kokevat syrjintää. Tai ainakin näin olisi hyvä tehdä.

Keskittyminen etuoikeutettuihin yksilöihin ei tuo esiin sitä, että etuoikeudet ovat epäkohta koska etuoikeutetussa asemassa voi olla vain toisten kustannuksella. Koska toisia sorretaan ja syrjitään. Etuoikeudet eivät ole “oma asia”: ne ovat mahdollisia vain sortaviin rakenteisiin perustuvassa yhteiskunnassa. Omista etuoikeuksista on epämiellyttävää kuulla, koska tulee tietoiseksi niistä joiden kustannuksella ne ovat olemassa. Esimerkki: se että olen valkoinen antaa etuoikeuden, mikä taas on mahdollista vain koska rodullistetuilla ei ole tätä etuoikeutta, koska he kokevat rasismia, joka perustuu valkoisten, myös minun, etuoikeuteen.

Huomion siirtämisen yksilöistä rakenteisiin aina kun mahdollista on hyödyllistä myös siksi, että keskittymällä helposti identiteeteiksi hahmottuviin seikkoihin tulee esiin vain pieni osa etuoikeuksista ja sortavista rakenteista, jotka eivät kaikki toimi samalla tavoin tai pelkisty identiteeteiksi.

Etuoikeutettuun asemaan liittyy myös se, ettei sen negatiivisista seurauksista toisille tarvitse olla tietoinen että ne toteutuvat. Suunnattomia rikkauksia omistavien ei tarvitse olla tietoisia siitä, ettei toisilla ole mitään. Usein se että suojellaan toiminnan seurauksilta on keskeinen osa etuoikeutta.

Etuoikeus olla tietämättä tekee ymmärrettäväksi sen, miksi etuoikeusluetteloista jää uupumaan rakenteet, jotka unohtuvat koska ne ovat niin itsestään selviä ettei niihin muista kiinnittää huomiota. Ne seikat mitä me mietimme eniten eivät aina ole niitä keskeisimpiä; esimerkiksi suomalaiselle joille kansalaisuus on itsestäänselvyys ei tule mieleen, kuinka paljon kansalaisuus ja oleskelulupaan liittyvät asiat antavat toisille etuoikeuksia vain siksi, että he ovat sattuneet syntymään vanhemmille tietyssä paikassa ja kieltää toisilta nämä oikeudet.

 

Kuva: tuolta.

 

2 comments

  1. On yksi asia puhua erilaisista etuoikeuksista tai epätasa-arvosta yleisellä tasolla ja täysin toinen asia mennä selittämään jollekin tuntemattomalle yksilölle tämän väitetystä etuoikeutetusta asemasta. Edellisessä on järkeä, jälkimmäisessä yleensä melko vähän.

    Etuoikeuksien listaamisessa on paljon mielivaltaisuutta. Se mitä etuoikeuksia listalle hyväksytään, riippuu paljolti siitä mikä sosiaalinen kupla listaamisesta vastaa. Viime vuosina siitä on vastannut lähinnä feminismistä/sukupuolentutkimuksesta/social justicesta kiinnostunut kupla. Tämän kuplan sisällä oleva porukka on hyvin valikoitunutta kuten muidenkin kuplien sisällä olevat porukat ja tästä seuraa samat ongelmat kuin kuplautumisesta yleensäkin. Kuplan sisällä näkemykset edustavat tiettyä ideologista laitaa ja oleellisina pidetyt etuoikeudet heijastelevat tätä ideologista edustusta. Kun sitten joku kuplan sisältä menee selittämään jollekin kuplan ulkopuoliselle henkilölle tämän suunnattomista etuoikeuksista, ollaan usein hyvin kaukana mistään objektiivisesta tosiasioita koskevan informaation tarjoamisesta.

    Kun stereotyyppinen social justice warrior menee meuhkaamaan esim. pakollista varusmiespalvelusta suorittamassa olevalle, isättömänä kasvaneelle ja alkoholistiäiidin kasvattamalle 28-vuotiaalle ja 155cm pitkälle kivessyövästä kärsivälle valkoiselle neitsytheteromiehelle tämän suunnattomista etuoikeuksista, ei ehkä kannata ihmetellä jos vastaanotto ei ole ylitsepursuavan positiivinen.

    That said, on helppo yhtyä Elinan tekstin pointtiin eli siihen, että huomio tulisi suunnata yksilöistä rakenteisiin. Samalla kuitenkin painottaisin monipuolisempaa ja ennakkoluulottomampaa asennoitumista erilaisten etuoikeuksien havaitsemiseen. Etuoikeudet eivät tiivisty pelkästään sukupuoleen, seksuaalisuuten ja ihonväriin.

    1. on totta, että saattaa vääristyä ne asiat mitä pitää keskeisinä, mutta tähän vaikuttaa paljon se mitä asioita yhteiskunnassa pidetään keskeisinä vaikka omalle identiteetille ja mistä on ns. helppo puhua; luokasta puhumista väistellään kun itsellä menee hyvin jne. Toisaalta sitten taas joissakin ”kuplissa” etuoikeuksiksi väitetään asioita jotka on puppua (esim. turvapaikanhakijoille annetaan mukamas paljon rahaa ”kantaväestön kustannuksella”, lihansyöjiä sorretaan jne.)

      Se mitä en tekstissä sanonut on että valkoinen cisheteromies on tietty karikatyyri tyypistä, joka ei huomioi etuoikeuksiaan.. mutta noin yleensä harvemmin ”meuhkaamista” tapahtuu muuten kuin netissä ja aika usein liittyen siihen että joku esittää näkemyksiä joista aika selkeästi tulee esiin se, ettei niin sanotusti ole ajatellut omaa nenäänsä pidemmälle.

      P.S. Neitsyys ei varsinaisesti ole mikään sortava rakenne. Tai lyhyys😀

Lue ensiksi kommentointi- ja keskusteluohjeet, kiitos.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s