Käsitteitä ja käsityksiä

 

Feministien vuoroon on tullut kommentteja, joissa on pohdittu naistutkimuksen, feministisen tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen keskinäissuhteita. Tässä merkinnässä kerromme, miten me blogin kirjoittajat käytämme akateemiseen naistutkimukseen/sukupuolentutkimukseen liittyvää käsitteistöä.

Useissa blogiimme tulleissa kommenteissa on pyydetty tarkkaa ja yleispätevää feminismin tai naistutkimuksen määritelmää. Kenelläkään yksittäisellä henkilöllä tai blogikollektiivilla ei kuitenkaan ole yksinoikeutta sen paremmin feminismin (tai minkään muunkaan poliittisen liikkeen) kuin naistutkimuksenkaan (tai ylipäätään minkään tieteellisen oppialan) määrittelyyn. Tässäkin merkinnässä esiintyvät ajatukset ovat keskustelulle avoimia hahmotelmia, eivätkä lukkoon lyötyjä totuuksia.

Merkinnässä käydään läpi naistutkimuksen, sukupuolentutkimuksen, feministisen tutkimuksen sekä miestutkimuksen käsitteet. Seksuaalisuuden tutkimuksen käsitteistöön palaamme myöhemmin erillisessä merkinnässä.

Naistutkimuksen/sukupuolentutkimuksen määrittelyistä kiinnostuneet löytävät lisäinformaatiota esimerkiksi kyseisen oppiaineen opetusta tarjoavien kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kotisivuilta. Myös tämän kirjoituksen lopussa on muutamia linkkejä.

 

Naistutkimus

Naistutkimus on monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimusala, jonka keskiöön asettuvat sukupuoli ja usein myös seksuaalisuus. Naistutkimuksessa analysoidaan sukupuolen ja seksuaalisuuden merkityksiä ja sitä, miten sukupuoli ja seksuaalisuus jäsentävät yksilöiden ja yhteisöjen elämää.

Naistutkimus on Suomessa vakiintunut hallinnolliseksi kattokäsitteeksi, jonka alla tehdään monenlaista tutkimusta, joka usein on jollakin tavalla kytköksissä feministiseen tutkimukseen (ks. alla). Naistutkimusta voi opiskella yliopistoissa sivuaineena kandidaatin tutkinnoissa ja pääaineena maisterin, lisensiaatin sekä tohtorin tutkinnoissa.

 

Sukupuolentutkimus

Nimeä sukupuolentutkimus käytetään nykyisin rinnakkain naistutkimuksen kanssa. Toisille tutkijoille sukupuolentutkimus-nimen käyttäminen on luontevampaa, toiset taas pitävät nimestä naistutkimus – mielipiteet käsitteiden luontevuudesta jakautuvat myös tämän blogin kirjoittajien kesken. Tässä merkinnässä käytetään jatkossa käsitettä naistutkimus, koska se on tällä hetkellä Suomessa oppialalle vakiintunut nimi.

 

Feministinen tutkimus

Monen naistutkijan mielestä feministinen tutkimus on naistutkimuksen ydin. Feministisen tutkimuksen juuret ovat feministisessä naisliikkeessä. Feministisessä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita ennen kaikkea siitä, miten yhteiskunnalliset valtajaot vaikuttavat ihmisten elämään. Historiallisesti feministinen tutkimus on keskittynyt ennen kaikkea sukupuolten välisiin valtasuhteisiin ja siihen, miten sukupuoli maailmaa jäsentää. Feministisessä tutkimuksessa olennaista on kuitenkin sukupuolen ohella esimerkiksi seksuaalisuuden, ”rodun”, etnisyyden ja luokan analyysi, jolloin huomio kiinnittyy myös eroihin sukupuoliryhmien sisällä (eli esimerkiksi naisten välillä). Sukupuoliryhmien sisäisten erojen hahmottamisessa olennaista on ollut työväenluokkaisen feminismin, mustan feminismin, lesbofeminismin, postkoloniaalisen feminismin sekä queer-tutkimuksen panos. Ihminen ei koskaan ole yksinomaan sukupuolta, ja moni ei edes löydä sijaa tiukan kaksijakoisessa sukupuolimallissa.

Feministinen tutkimus on monitieteistä. Tämä merkitsee sitä, että feminististä teoreettista ajattelua on mahdollista soveltaa useilla oppialoilla. On olemassa esimerkiksi feminististä politiikantutkimusta, maantiedettä, teologiaa, sosiologiaa, kielitiedettä, taloustiedettä, biologiaa… Feministinen tutkimus on usein myös tieteidenvälistä, jolloin siinä pyritään uudelleenajattelemaan ja murtamaan totuttuja tieteenalarajoja. Sekä monitieteisyys että tieteidenvälisyys edesauttavat tutkittavien ilmiöiden laajempaa ymmärtämistä.

Naisten tutkiminen ei ole itsessään feminististä. Myöskään se että tutkija on nainen, ei tee tutkimuksesta feminististä. Feminististä tutkimusta voi kehittää, soveltaa ja hyödyntää minkä tahansa sukupuolen edustaja varsin monenlaisiin tutkimuskohteisiin.

Feministisessä tutkimuksessa olennaista on ajatus paikantumisesta: tutkimusta tehdessään tutkija sitoutuu aina tiettyihin teorioihin ja käsitteisiin. Teoriat ja käsitteet eivät ole neutraaleja, vaan niiden kautta maailmaa hahmotetaan aina tietystä näkökulmasta. Tiedolla on aina paikkaan sidottuja lähtökohtia, ja feministisessä tutkimuksessa keskeistä on näiden lähtökohtien kriittinen pohdinta.

Feministisestä tutkimuksesta käydyissä keskusteluissa juuri paikantumisen ajatus vaikuttaa aiheuttavan erityistä hämmennystä. Tämä ei oikeastaan ole ihme, sillä ajatus paikantumisesta ja tieteen poliittisuudesta sotii vahvasti sitä ajatusmaailmaa vastaan, johon esimerkiksi peruskoulujärjestelmä meitä laajalti opettaa. Opimme koulussa siihen, että on olemassa objektiivista tieteellistä tietoa, johon voi luottaa. Tällaisena aikanaan objektiivisena ja tieteellisenä pidettynä tietona on historiallisesti esitetty esimerkiksi rasistinen oletus ihonvärin ja älykkyyden yhteydestä.

Paikantumisessa ei kuitenkaan ole mitään leväperäistä: paikantuneisuuden näkökulma johtaa päinvastoin siihen, että tutkija pyrkii avoimesti tuomaan julki sitoumuksensa. Tieteenfilosofi Sandra Harding puhuu vahvasta objektiivisuudesta. Vahvan objektiivisuuden idea tarkoittaa sitä että tieto, joka pyrkii olemaan tietoista omista lähtökohdistaan, on viime kädessä objektiivisempaa kuin tieto, joka pyrkii peittämään tai kieltämään lähtökohtansa ja taustaoletuksensa. Feministinen tutkimus esittää, että kaikkeen tietoon on suhtauduttava kriittisesti. Myös feministien tuottamaan tietoon.

Kritiikin vaade ei ulotu vain tutkimuksen lähtökohtiin, vaan kaikkiin tutkimuksellisiin päätöksiin. Miksi tutkin tiettyä aihetta? Miksi käytän tiettyjä teorioita? Miksi valitsen tietyt tutkimusmenetelmät? Miksi käytän tiettyä aineistoa? Miksi esitän ajatukseni tutkimusraportissa tietyllä tavalla? Miksi luotan lähteenäni tiettyyn tutkimukseen? Kaikki edellä mainitut ovat paitsi tutkimuksellisia, myös poliittisia kysymyksiä.

Tutkimuksella on konkreettisia seurauksia tutkittavien ihmisten ja yhteisöjen arkeen, ja näitä seurauksia on arvioitava ja tarkasteltava kriittisesti siinä missä tutkimuksenteon lähtökohtia ja kulkuakin. Feministisen tutkimuksen poliittisuus on myös eettinen vaade pyrkimyksestä oikeudenmukaisempaan tietoon ja tietämiseen sekä tiedon demokratisointiin. Feministisen tutkimuksen tulokset eivät kuulu vain akateemiselle yhteisölle.

Feminististä tutkimusta on toisinaan kuvattu sukupuolen purkamisen ja uudelleenrakentamisen projektiksi. Purkaminen on tarkoittanut sitä, että tutkimuksessa on lähtökohtaisesti kyseenalaistettu sukupuoliin kohdistuvia oletuksia (joka merkitsee siis poliittista lähtökohtaa jossa ajatellaan, että nykyisistä sukupuolirooleista ei voida päätellä, mitä sukupuoli voisi tarkoittaa tai mitä sen pitäisi tarkoittaa). Tässä purkamisen projektissa on kyseenalaistettu esimerkiksi ajatus siitä, että mies ei voisi olla hoivaaja siinä missä nainenkin. Rakentaminen taas tarkoittaa purkamisen jälkeisiä uusia mahdollisuuksia. Kun esimerkiksi naisen ja hoivan yksiselitteinen kytkös on purettu, tapamme elää sukupuoliolentoina ovat huomattavasti moninaisempia. Näistä lähtökohdista on ollut mahdollista tehdä myös poliittista työtä, kuten esittää kaikille sukupuolille vanhemmuuden mahdollistavaa 6+6+6 -vanhempainvapaamallia.

Vaikka tässä esiteltyjä ajatuksia tutkimuksen poliittisuudesta on työstetty paljon feministisessä tutkimuksessa, ajatukset eivät kuitenkaan liity yksinomaan feministiseen tutkimukseen. Tieteen ja tietämisen poliittisuuden tunnistaminen on keskeinen osa laajempaa, etenkin humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä vaikuttavaa kriittistä teoriaperinnettä. Tutkimuksellisten valintojen ja oman toiminnan kriittinen pohdinta ovat humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa jokseenkin arkipäiväisiä käytäntöjä.

 

Kriittinen miestutkimus

Kriittinen miestutkimus on monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusta, joka hyödyntää ja kehittää edelleen feministisessä tutkimuksessa (esitelty yllä), homotutkimuksessa ja queer-tutkimuksessa työstettyjä käsitteitä ja näkökulmia valtaan, sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Kriittisen miestutkimuksen keskiössä on mies sukupuolena, maskuliinisuus sekä sukupuolen, maskuliinisuuden ja vallan kytkökset. Kriittisessä miestutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi sitä, miten miesten välille tehdään eroja ja miten tietynlaiset maskuliinisuuden ideaalit ovat kulttuurissa vallitsevia.

Kriittinen-etuliitteellä pyritään tekemään eroa sellaiseen miehiä koskevaan tutkimukseen, joka erottautuu feministisestä sukupuolentutkimuksen traditiosta. Tämä ei automaattisesti tarkoita antifeminististä eli feminismin vastaista tutkimusta. Miesten tutkiminen ei kuitenkaan ole automaattisesti kriittistä miestutkimusta. Kriittistä miestutkimusta voi kehittää, soveltaa ja hyödyntää minkä tahansa sukupuolen edustaja. Kriittisen miestutkimuksen näkökulmia voi soveltaa monenlaisiin tutkimuskohteisiin, vaikkapa naismaskuliinisuuteen.

 

 

*************

Yleistajuinen esitys suomalaisen ja kansainvälisen naistutkimuksen teemoista on vuonna 2010 ilmestynyt Käsikirja sukupuoleen. Teoksen ovat toimittaneet Tuija Saresma, Leena-Maija Rossi sekä Tuula Juvonen.

Linkki kustantajan kotisivulle Käsikirja sukupuoleen -kirjan sisällysluetteloon:

http://www.vastapaino.fi/vp/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=353&category_id=9&manufacturer_id=1&option=com_virtuemart&Itemid=26&alas=sisalto

Suomen naistutkimuksen seuran kotisivut:

http://www.nt-suns.org/

Suomen miestutkimuksen seuran kotisivut:

http://www.miestutkimus.fi/

Lue ensiksi kommentointi- ja keskusteluohjeet, kiitos.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s